Hyrylän sote-keskuksen lokakuussa pidetyn asukastilaisuuden aineisto ja vastaukset kysymyksiin

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle rakentuvan Hyrylän sote-keskuksen hankesuunnitelmavaiheen asukastilaisuus järjestettiin Tuusulan Moniolla 2.10. Tilaisuuden aineistot ja vastaukset esitettyihin kysymyksiin on nyt julkaistu.

Hyrylään rakentuva sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia hyvinvointialueen asukkaita. Keskuksen suunnittelua ja toteutusta halutaan edistää monitoimijaisessa yhteistyössä.

Asukkaille, yhteisöille ja yhteisöille suunnatussa tilaisuudessa keskiviikkona 2.10. kuultiin hyvinvointialueen ja kunnan alustukset keskuksen ja alueen suunnittelusta. Lisäksi tilaisuudessa oli mahdollista esittää kysymyksiä hankkeeseen ja sote-palveluihin liittyen sekä työskennellä pienryhmissä eri teemoista. Tilaisuuteen osallistui neljäkymmentä sote-keskuksesta kiinnostunutta asukasta ja yhteisöä.

Hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio ja Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä avasivat tilaisuuden ja taustoittivat hanketta omalta osaltaan.

− On hienoa, että uuden sote-keskuksen suunnittelu ja toteutus etenee hyvinvointialueen ja kunnan tiiviinä ja hyvänä yhteistyönä. Keskus tulee tarjoamaan kattavat sote-palvelut tuusulalaisille ja muille hyvinvointialueen asukkaille ja odotamme innolla uuden keskuksen rakentumista vahvasti kasvavaan ja kehittyvään Hyrylään, kertoo Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä.

− Tilaisuudessa oli oikein mukava henki, ja asukkailta tuli hyviä kysymyksiä meille. Tulemme jatkossakin huolehtimaan, että asukkailla on riittävästi tietoa hankkeesta, toteaa hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio.

Asiantuntijapuheenvuoroja ja yhteiskehittämistä

Tilaisuus jatkui hanketta esittelevillä puheenvuoroilla. Kehittämispäällikkö Heidi Hagman avasi tilaisuuden tavoitteita ja ohjelmaa. Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen kertoi ympäristön ja korttelin kehittämisestä. Toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen kävi läpi sote-keskukseen kaavailtuja tiloja ja palveluita sekä kertoi niiden suunnittelusta. Yhteisömanageri Katja Repo taustoitti keskukseen rakentuvia yhteisötiloja ja tilojen yhteiskäyttöä.

Tilaisuuden työpajat koskettivat yhteisötiloja ja yhteiskäyttöisiä tiloja, tulevaisuuden sote-asiointia, Sote-aseman lähiympäristöä sekä jatkossa käytettäviä viestinnän ja osallisuuden muotoja.

Tutustu tilaisuuden aineistoon!

Tilaisuudessa esitettyihin huoliin ja kysymyksiin on koottu vastauksia

Tilaisuudessa oli mahdollista antaa palautetta tai esittää kysymyksiä asioista, jotka mietityttivät paikallaolijoita. Huoliseinälle kirjatut asiat on nyt koottu ja kysymyksiin on vastattu.

Vastaukset löytyvät tämän uutisen lopusta.

Asukkaat ja yhteisöt mukaan myös suunnittelun ja toteutuksen edetessä

Hankkeen valmistelu jatkuu hankesuunnitelman käsittelyllä ja hyväksynnällä loppuvuoden 2024 aikana. Sen jälkeen edetään kilpailutukseen ja toteuttajan valintaan sekä kehitysvaiheeseen vuoden 2025 aikana.

− Kehitysvaihe jatkuu vuodelle 2026 ja toteutusvaiheen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2026. Rakentaminen jatkuu kesään 2028 ja toiminnan on määrä käynnistyä uudessa sote-keskuksessa syksyllä 2028, taustoittaa kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen.

− Sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle että Tuusulan kunnalle on tärkeää ottaa asukkaat, yhdistykset ja yhteisöt mukaan hankkeeseen suunnittelun eri vaiheissa. Valmistelun edetessä on mahdollisuus yhteiskehittää mm. sote-keskukseen tulevia yhteisö- ja yhteiskäyttöisiä tiloja, kertoo kehittämispäällikkö Heidi Hagman.

Kysymykset ja vastauksia

Miksi Tuusulassa ei ole päivystystä?

Suurena huolena nähtiin se, että jatkossa Hyrylän sote-keskukseen ei tule vuodeosastoja.

Miksi puretaan Jokelan ja Kellokosken palveluita?

• Hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio vastaa: Hyvinvointialueella ei ole enää edellytyksiä ylläpitää nykyisen kaltaista palvelujen verkostoa. Hyvinvointialue kohtaa jo vuonna 2030 absoluuttisen henkilöstöpulan useiden kriittisten henkilöstöryhmien osalta. Päätöksiä on tehtävä ripeään tahtiin, jotta hyvinvointialueen palvelukyky säilyy. Palvelujen verkostoa on tiivistettävä toiminnan turvaamiseksi ja muuttuvaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Toimitiloja vähentämällä keskitämme palvelua, monipuolistamme palvelujen tarjontaa, huolehdimme henkilöstön saatavuudesta ja varmistamme palvelujen tasapuolisen tarjonnan koko hyvinvointialueella. Tämä tarkoittaa, että esim. päivystystä ja vuodeosastoja keskitetään.

Voisiko osa etelä-Tuusulalaisista ainakin käyttää Peijaksen päivystystä?

• Päällikkö, Keusote avopalvelut Päivi Mäkelä-Bengs: Laki edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon yksikössä tulee antaa asiakkaalle kiireellistä hoitoa.  Husin ohjeistuksen mukaisesti Keusoten asukkaiden erikoissairaanhoidon tasoinen päivystys on pääsääntöisesti Hyvinkään sairaalassa.   Hyvinkään sairaalassa on myös perusterveydenhuollon tasoinen kiirevastaanotto Keusoten asukkaille ja Järvenpään Justissa toimii Keusoten keskitetty virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto, joka on tarkoitettu kaikille Keusoten asukkaille.

Ohjeistus, milloin saa käyttää taksia, milloin ambulanssia?

• Päällikkö, Keusote avopalvelut Päivi Mäkelä-Bengs: asiakkaan vointi ratkaisee, minkä tason kuljetusta hän tarvitsee. Hätätapauksissa tulee aina soittaa 112, jossa ammattihenkilö päättää ambulanssikuljetuksen tarpeen.

Miten voidaan huomioida pyörätuolia käyttävät kalustevalinnoissa?

• Päällikkö, Keusote avopalvelut Päivi Mäkelä-Bengs: Tilat ovat esteettömät. Irtokalustevalinnoilla voidaan asiaan vaikuttaa.

Kela-kyytien ohjeistuksen löytäminen?

• Päällikkö, Keusote avopalvelut Päivi Mäkelä-Bengs: www.kela.fi

Voiko sote-keskukseen tulla hiljainen tila?

• Toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen, Keusote: Tilasuunnittelussa pyritään ottamaan huomioon tilojen akustiikka. Odotustilojen viihtyvyyteen ja äänitasoihin pyritään kiinnittämään erityistä huomiota.

Miten vammaiset löytävät suuressa talossa tarvitsemansa paikan? Hyvät opasteet tehtävä ja mielellään opastajia paikalla ainakin aluksi.

• Toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen, Keusote: Opasteiden merkitys on tunnistettu ja se otetaan huomioon suunnittelussa.

Uuden sote-keskuksen saattoliikenne tulee saada pääoven vierelle

• Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen, Tuusulan kunta: Tämä otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa.

Pysäköintipaikkojen riittävyys huolestuttaa

• Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen, Tuusulan kunta: Pysäköintipaikkoja on varattu riittävä määrä perustuen parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin asiakkaiden ja työntekijöiden kulkutapaosuuksista ja autopaikkojen käyttöajankohdista.

Saadaanko p-talosta sisäyhteys uimahalliin?

• Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen, Tuusulan kunta: Selvitämme asiaa hankkeen jatkosuunnittelun aikana.

Linja-autoaseman edestä nyt kulkeva jalankulku ja polkupyöräreitti on onneton, koska on liian kapea ja fillarikaista päättyy roskakatoksen seinään.

• Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen, Tuusulan kunta: Roskakatos puretaan uimahallin peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi hyvinvointikorttelin koillislaidalle on tarkoitus jättää hieman tilaa jalankulku ja polkupyöräreitin leventämistä varten.

Miten (vanhat) ihmiset kulkevat Järvenpäähän päivystykseen, kun on huonot yhteydet?

• Liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso, Tuusulan kunta: Kysymyksessä viitattaneen JUST, Lääkärinkuja 1 -terveysasemaan/terveyskeskuksen sairaalaan. Nykyisin HSL-linja 665 alavaihtoehtoineen palvelee Hyrylä-Järvenpää-Kellokoski -käytävässä kulkemista Tuusulan ja Järvenpään välillä. Linjan 665 (665, 665A, 665K) vuorot ajavat maanantaista perjantaihin noin kello 6−21.40, perjantaisin on myöhäisempiä vuoroja noin kello 23.30 asti. Lauantaina noin kello 8−23.30, sunnuntaisin noin kello 9−21.30. Linjan tiedot löytyvät HSL:n reittioppaasta. Ko. linja kulkee Järvenpään juna-aseman kautta. Asemalta on noin kilometrin kävelymatka Lääkärinkuja 1:een. Vanhakylä-Purola-alueella koulumatkaliikenteen linja 966 ajaa maanantaista perjantaihin tiettyjä vuoroja Järvenpään Saunakallion juna-aseman kautta. Saunakalliosta yhteys Järvenpään rautatieasemalle on mahdollinen HSL-linjalla 665, Järvenpään kaupungin sisäisellä linjalla 22 tai junalla. Järvenpään sisäinen bussiliikenne: Järvenpään kaupungin alueella on linja 20, jonka reitti kulkee rautatieasemalta mm. JUSTille. linja 20 ajaa arkisin ja lauantaisin. Järvenpään rautatieasemalta Helsingintietä JUSTin vieritse ajaa myös linja 23, joka liikennöi arkena, lauantaisin ja sunnuntaisin. Saunakallion alueelta yhteys Järvenpään rautatieasemalle on linjalla 22, joka liikennöi arkisin ja lauantaisin. Linjojen aikataulut löytyvät Järvenpään sisäisen liikenteen aikatauluvihosta. Katso myös Järvenpään sisäisen liikenteen reittikartta. Julkisen liikenteen vaihtoehtoja on mm. taksi.

Miten kulkea sairaalaan Tuusulasta, kun kulkeminen on vaikeaa?

• Liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso, Tuusulan kunta: Tuusulan alueella joukkoliikennekalusto on pitkälti matalalattiaista. Koko Tuusulan alueen nykyinen linja-autoreitistö löytyy HSL:n verkkopalvelusta: reittikartta ja reittiopas. Mikäli joukkoliikenteen käyttö ei ole mahdollista, julkinen vaihtoehtoinen kulkumuoto on taksi.

Kutsuliikenne yms. Hyrylästä Hyvinkäälle tarvitaan

• Toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen, Keusote: Julkinen liikenne ei ole Keusoten järjestämisvastuulla. Kaikki Keusoten alueen kuntalaiset voivat käyttää alueen palveluita, joten yhteyksien toimivuus olisi toivottavaa.
• Liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso, Tuusulan kunta: Asiaa tutkitaan linjastosuunnittelussa Tuusulan kunnan, HSL:n ja Hyvinkään kaupungin sekä muiden toteutukseen mahdollisesti liittyvien osapuolten kesken. Ensisijaisesti tutkitaan linjaliikennemallin toteutusta. Toistaiseksi kutsuliikennemallilla toteutettuna liikenne Hyrylän alueelta Hyvinkäälle katsotaan olevan toteutukseltaan niin arvokasta, että kunnalta edellytetty liikennöinnin rahoitus on epärealistisen suuri, mm. tehtyä matkaa kohden.

Sote-keskus on kaikille, onko Tuusulan yhteisötilat vain tuusulalaisille vai kaikille keskuksen käyttäjille?

• Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Tuusulan kunta: Tuusulan kunnan yhteisötiloja voivat käyttää maksutta tuusulalaiset ja Tuusulassa toimivat yhteisöt ja asukkaat.

Saako ikääntyville ihmisille digitukea? Keskuksessa tulee olla myös ihminen tavattavissa, ei pelkästään esim. sähköistä ilmoittautumista ja opastusta. Digin tulee tukea, ei korvata kohtaamisia.

• Toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen, Keusote: Idea on hyvä ja selvittelemme mahdollisuuksia mm. itse- ja omahoidon tueksi.
• Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Tuusulan kunta: Tilojen suunnittelussa pyritään huomioimaan mahdollisuus, että sote-keskuksessa voisi toimia myös vapaaehtoisia asiakkaiden opastus-, vertaustuki- ja muissa avustustehtävissä.

Tuleeko ikääntyneiden ryhmätoiminnoille tiloja?

• Toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen, Keusote: Yhdistysten mahdollisuudet käyttää yhteiskäyttöisiä tiloja tarkentuvat suunnittelun edetessä.
• Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Tuusulan kunta: Tuusulan kunnan yhteisötilalla halutaan mahdollistaa kaikille mahdollisuus kokoontua ja järjestää toimintaa eri asukasryhmille.

Olohuone ja kuntalaisten tapaamispaikat, harrastuspaikat ovat tosi tärkeitä.

• Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Tuusulan kunta: Asukkaiden kohtaamisia ja omaehtoista toimintaa mahdollistetaan alueen julkisten ja yhteisötilojen lisäksi suunnittelemalla myös sote-keskukseen yhteisötiloja.

Lisätiedot:

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue:

hyvinvointialueen johtaja Raija Kontio raija.kontio@keusote.fi

tila- ja tukipalvelujohtaja Taneli Kalliokoski  taneli.kalliokoski@keusote.fi

toimitilapäällikkö Sannamari Nousiainen sannamari.nousiainen@keusote.fi.

Tuusulan kunta:

pormestari Kalle Ikkelä, kalle.ikkela@tuusula.fi

kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen, asko.honkanen@tuusula.fi

kehittämispäällikkö Heidi Hagman, heidi.hagman@tuusula.fi

yhteisömanageri Katja Repo, katja.repo@tuusula.fi.